Lomalaisen kasvio

17 Punaoranssikukkainen puu Kasvien luokittelu Kasvit on luokiteltu tieteellisen tarkasti. Kiitos siitä kasvitieteilijöille kautta aikojen, Carl von Linné Ruotsi-Suomesta alkaen. Luokittelu auttaa sekä tunnistamisessa että muistamisessa. Perusyk- sikkö on laji. Toisilleen läheiset lajit muodostavat suvun ja toisilleen läheiset suvut taas heimon. Esimerkkinä kuuset, männyt ja lehtikuuset ovat mäntykasvien heimon eri sukuja. Läheiset heimot muodostavat lahkon, lahkot luokan ja luokat kaaren. Siemenkasvit ovat eräs kasvikunnan kaari. Heimo ja suku Ryhtymättä liian tieteelliseksi ja ikäväksi riittää, että yrität tunnistaa tai muistaa heimon, johon kasvi kuuluu. Suku ilmeneekin kasvin tieteellisestä nimestä. Ruusukasvien heimoon (Rosaceae) kuuluvat ruusut, hanhikit, luumut, pihlajat ja suuri määrä muita. Niitähän opeteltiin jo kansa- ja oppikoulussa. Jokaisella heimolla on omat tunnusomaiset piirteensä, jotka nykyään voidaan myös geneetti- sesti todentaa. Siksi jokin kasvi voi näennäisesti yhtäkkiä siirtyä heimosta toiseen, kun sitä tar- kemmin tutkitaan. Näitä entisiä heimoja ja sitten tietysti pelkästään virheellisiä merkintöjä tulee vastaan tuon tuostakin. Muun muassa mykerökukkaisten heimo (Compositae) on korvattu aste- rikasveilla (Asteraceae), ja osa on siirretty muihin heimoihin. Olen tehnyt parhaani löytääkseni viimeisimmän tiedon. Tuskin olen siinä täysin onnistunut jokaisen kasvin suhteen ja toivonkin ys- tävällistä palautetta paremmin perehtyneiltä. Kirjan tarkoitus on auttaa tavallista kasviharrastajaa tunnistamaan kasveja. Jos haluaa olla varma kasvista, ei riitä, että tuntee kasvin jollain omakielisellä kutsumanimellä. Kaksiosainen tieteellinen nimi muodostuu suku- ja lajinimestä, esim. kurtturuusu on Rosa rugosa. Muut ruusut ovat sitten Rosa xx. Tieteellisen nimen perässä saattaa olla nimenantajan (auktorin) nimi tai sen lyhenne, esim. L. (= Linné). En ole tähän harrastustason kirjaan näitä lisännyt. Miksi nämä kasvit Olen valinnut tähän kirjaan kauneimmat, mielenkiintoisimmat, erikoisimmat tai muuten vain huo- mioni kiinnittäneet kasvit matkoillani. Ja vain sellaiset, joiden nimen olen saanut tietooni. Olen päässyt harrastamaan kasvien valokuvaamista uuden hyvän digitaalitekniikan avulla va- jaan viisitoista vuotta. Kuvia on välillä tuhoutunutkin. Aineistoa on silti kertynyt reilusti enemmän kuin tähän kirjaan mahtuu. Puut ja pensaat ovat pääosassa, mutta en ole malttanut jättää pois muutamaa ruohovartista tai jopa kelluvaa kasvia. Ominaisuudet Jokaisella puulla ja pensaalla on erityisiä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat sen tunnistamisen. Näitä ovat puun yleinen muoto, kukat tai hedelmät, käpyjen muoto, lehtien muoto ja kaarnan ominaisuudet. Me tiedämme havupuut ja lehtipuut. Lehtipuut joko pudottavat lehtensä kesän tai kuivan kauden aikana, tai ne ovat ikivihreitä. Jotkin puut ovat tältä väliltä, olosuhteiden mukaan ne joko pudottavat kaikki lehtensä tai uusivat niitä vähitellen. Myös havupuissa on maailmalla neula- sensa pudottavia lajeja, kuten meilläkin kaikki lehtikuuset. On vakiintuneita sanoja kasvin muodosta, lehtien muodosta ja asettumisesta varteen, samoin terälehtien määrästä, kukan muodosta jne. Niitä kohtaat kirjan sivuilla selvittävän kuvan kanssa. En halua pelästyttää alkajaa pois liian monimutkaisten määrityskaavojen kanssa. Kuva puhukoon enemmän kuin tuhat sanaa. Esitän ne piirteet, joista olen kyseessäolevan kasvin tunnistanut. Kor- keiden puiden kohdalla voit aloittaa tunnistamisen siitä mitä maahan on pudonnut. Kasvitieteelliset heimot (englanniksi family) auttavat tunnistamisessa myöhemmin, kun jo alat tuntea kasvien peruspiirteitä. Jokin kasvi näyttää kovasti pajulta, ehkä se on Salicaceae-heimoa. Tunnistusta ei voi kuitenkaan suorittaa yhden piirteen perusteella. “Vaahteranlehtiä”, kuten me ne KIRJAA VOI MAINIOSTI KÄYTTÄÄ ILMAN LUOKITTELUUN TUTUSTUMISTA ‒ JA ALUKSI LUOKITTELU VOIKIN TUNTUA TURHAN VAIKEALTA tunnemme, on monella muullakin kasvilla, ja vaahteroilla on monenlaisia lehtiä. Kasvitieteelliset puutarhat ovat todella mielenkiintoisia ja niissä on yleensä nimilaput, joissa kasvin tiedot on mainittu. Kun pääsee yhteen nimeen tarttumaan, voi heti netistä tai kirjoista tarkis- taa, onko kasvi oikea. Täytyy muistuttaa, että nimikylttejäkin joutuu vääriin kasveihin joko ilkivallan tai muun vahingon takia. Nimet myös voivat muuttua tai kasvi siirtyy heimosta toiseen. Tämä joh- tuu tarkemmasta, mm. geneettisestä tutkimusmahdollisuudesta. Kansainväliset nimistösäännöt pyrkivät vakiinnuttamaan tieteellisen nimistön ja sen pohjana on juuri Linnén kehittämä kaksinimijärjestelmä. Olen merkinnyt joihinkin kasveihin aiemmin käytös- sä olleen heimon sulkuihin. Näitä vanhentuneita heimonimiä kuten Papilionaceae näkee usein, vaikka hernekasvit ovat nykyään Fabaceae. Kauppanimiä ja tavaramerkkejä näkee etenkin taimi- tarhojen kasveissa, mutta niistäkin pääsee usein googlailemalla kasvin oikeaan nimeen käsiksi. Huomio! Nämä kasvit ovat koristekasveja muutamia hedelmäpuita lukuun ottamatta. Olen mer- kinnyt myrkyllisiksi ne kasvit, joista kirjal- lisuudessa erityisesti varoitetaan. Mitään muitakaan kasveja ei saa syödä, ellei niitä ja käyttöominaisuuksia varmasti tunne. Barleria obtusa orvokkisärmiö bush violet Etelä-Afrikka Ikivihreä pensas, 50 cm korkea ja 70 cm leveä Kasvin tieteellinen nimi suomenkielinen nimi englanninkielinen nimi Alkuperämaa tai maanosa Kasvutapa ja koko Acanthaceae akanttikasvit Heimon tieteellinen nimi heimon suomalainen nimi Kuinka luet kirjaa Alla on merkitty tärkeimmät tiedot kasvista: heimo, tieteellinen, suomenkielinen ja englanninkielinen nimi sekä alkuperä, kasvutapa ja koko

RkJQdWJsaXNoZXIy MzYyOTE=