Lomalaisen kasvio

50 Punaoranssikukkainen puu Caryota spp., eväpalmut Caryota urens malesianeväpalmu solitary fishtail palm, toddy (fishtail) palm, wine palm, jaggery palm Intia, Myanmar, Sri Lanka Eväpalmu, 20 m Suora, yksirunkoinen palmu, jossa on kalan evää muistuttavat revenneen näköiset lehdet. Pyöreät leh- tiarvet ovat rungossa 30 cm välein, lehdet n. 4-metri- siä ja alaskaartuvat lehdykät 20‒30 cm pitkiä. Kukat pitkissä, 1,5‒3 m, riippuvissa kukinnoissa alkaen ylimmästä lehtihangasta. Seuraavan kerran kukat ovat alaspäin seuraavassa lehtihangassa jne. Kun hedelmät ovat kypsyneet alimmassa lehtihan- gassa, kasvi kuolee. Hedelmät ovat tummanpunai- sia, n. 2 cm, piikkisiä. Kasvi on suosittu koristepuu ja ruukkukasvi. Pen- sastavia sukulaislajeja käytetään myös koristekas- veina. Malesianeväpalmusta on juoksutettu sokeripitoista siirappia, jota on käytetty alkoholiksi nimeltään ”tod- dy” tai tehty sokeriksi nimeltä ”jaggery”. Arecaceae palmukasvit Caryota obtusa (C. gigas) , jättieväpalmu (yllä) Caryota mitis , burmaneväpalmu (alla) Caryota urens , malesianeväpalmu (alla ja yläoik.) Arecaceae palmukasvit Bismarckia nobilis (Medemia n.) kanslerinpalmu Bismarck palm, silver bismarckia Madagaskarin savanniylängöt Kanslerinpalmu on yksirunkoinen ja väriltään har- maanruskea. Runko on 30‒45 cm paksuinen ja hie- man turvonnut alaosastaan. Lehtiarpia on vain run- gon nuorimmassa osassa. Luonnossa kasvi voi tulla 25-metriseksi, mutta viljeltynä 12 m korkeaksi. Lähes pyöreät lehdet ovat isoimmillaan 3 metriä le- veitä ja kolmasosan säteestään sekä jakautuneet 20 tai useampaan jäykkään, laskostuneeseen osioon. Lehdet ovat yksinkertaiset ja kiinnittyvät lehtiruotiin V-muotoisen osan avulla (costapalmate). Lehtiruodit ovat 2‒3-metrisiä, jäykkiä ja harmaan vahan peittä- miä, ruskeasuomuisia. Lähes pyöreä lehtikruunu on 7,5 metriä leveä ja 6 metriä korkea. Useimmat viljellyt kanslerinpalmut ovat harmaita, vaikka vihreälehtinenkin muoto on olemassa. Kak- sikotinen palmu tekee kermanvaaleat hedekukat huiskumaisissa kukinnoissa ja ruskeat riippuvat emi- kukinnot, joista muodostuu ruskea rypäleterttu. Ry- päleessä on yksi siemen.

RkJQdWJsaXNoZXIy MzYyOTE=