Lomalaisen kasvio

42 Punaoranssikukkainen puu Schefflera actinophylla (Brassaia a.) jättiliuska-aralia (Australian / Queensland) umbrella tree / plant, octopus tree, ivy palm, lipstick palm, brassaia Australia, Uusi-Guinea Ikivihreä puu, 12m Tämän puun lehdet ovat kuin sateenvarjoja, joissa on 7‒15 vaaleanvihreää, kiiltävää, noin 15 cm pitkää lehdykkää. Jättiliuska-aralia kasvaa korkeaksi, moni- runkoiseksi puuksi, jolla on tuuhea latvus. Kukinnot ovat näyttäviä sädekimppuja latvuksen yläpuolella. Kukintoperä on punainen, ja punaisissa kukissa on vaaleankeltaiset heteet. Kukat ovat mettä täynnä, ja hedelmöityttyään ne kehittyvät punertavik- si marjoiksi. Araliaceae araliakasvit Pistia stratiotes pistia, ”vesisalaatti” Nile / water cabbage, water lettuce, shellflower Trooppinen Amerikka, Afrikka Kelluva pistia valtaa nopeasti vesialueen, jossa se viihtyy. Akvaariossa se tekee 15‒20 cm ruusukkeet mutta luonnossa 30 cm. Kasvit kelluvat vedessä ja kulkeutuvat kaikkialle. Kukat ovat huomaamattomat ruusukkeen keskellä. Lehdet ovat paksut, vaalean- vihreät, ruodittomat ja kauniisti poimuttuneet. Leh- dissä oleva karvoitus varastoi ilmakuplia ja lisää kel- luvuutta. Pistia lisääntyy siemenistä ja kasvullisista rönsyistä. Altaiden ja akvaarioiden koristeesta on tullut to- dellinen riesa vesistöihin, joissa se vie hapen ja var- jostaa alkuperäisiä kasveja ja kaloja. Jotkin hyttyset lisääntyvät pistian juuriin tarttuneina. Araceae vehkakasvit Araceae vehkakasvit Colocasia esculenta (C. antiquorum) taaro, vihannestaaro taro, elephant(‘s) ear (plant) Taaro on luultavasti peräisin Malesian kosteikoilta, ja otaksutaan, että sitä alettiin viljellä 5000 eKr. Intiassa, josta se siirtyi Egyptiin. Roomalaiset ja kreikkalaiset his- torioitsijat mainitsivat sen tärkeänä egypti- läisenä ravintokasvina. Suuri, näyttävä kasvi, jolla on sydämen- muotoiset (herttamaiset) lehdet. Taaro voi kasvaa 0,9‒1,8 metrin korkuiseksi, ja sitä kasvatetaan veden lähellä tai astias- sa, usein yksivuotisena. Tässä kasvissa huomion kiinnittää lehdistö, ja se tarvitsee runsaasti kosteutta kasvaakseen kauniis- ti. Luonnossa kasvaessaan taaro saattaa vallata maata isolta alueelta, ja sitä nä- keekin joutomailla isoina kasvustoina. Taaron varsinainen käyttö ravintona on sen syötävissä mukuloissa ja lehdissä. Raakana kasvi on myrkyllinen. Mukula kuoritaan ja keitetään. Se säilötään joko omassa nes- teessään tai pakastetaan.

RkJQdWJsaXNoZXIy MzYyOTE=