Lomalaisen kasvio

206 Punaoranssikukkainen puu Zamiaceae samiakävykki­ kasvit Encephalartos senticosus natalinkarrookävykki Jozini cycad, Lebombo cycad (?) Tämä on luonnossa yhä harvinaistuva samiakävyk- kikasvi, joka muistuttaa palmua, mutta ei ole palmu. Runko voi kasvaa 4 m korkuiseksi ja 30 cm pak- suiseksi. Kasvi tekee yleensä kimpuittain juuriveso- ja. Lehdet ovat jäykät ja suorat, 110‒150 cm pitkät, lehdykät ovat kiiltävät, tummanvihreät, 12‒18 cm pit- kät ja 1,4‒2 cm leveät. Lehdykkä on kapean soikea (suikeansoikea) ja yleensä sahalaitainen, ja lehdykät ovat vastakkain noin 135° kulmassa toisiinsa ja hie- man vinossa kohti lehdenkärkeä. Otakärkiset lehdy- kät pienenevät tyveä kohti muuttuen pelkiksi piikeiksi. Emi- ja hedekasvi kasvavat erikseen. Hedekävyt ovat pitkiä ja kapeita; emikäpyjä on kaksi tai kolme, ja ne ovat tynnyrimäisiä, 45 cm pitkiä ja 22 cm halkai- sijaltaan. Kävyt ovat vaaleankeltaisia, ja siemenissä on kirkkaanpunainen kuori. Natalinkarrookävykki on kotoisin Etelä-Afrikan vuorilta 300‒800 metrin korkeudesta. Luonnossa arvioidaan olevan 5.000‒10.000 yksilöä jäljellä. Ko- ristekasviksi sitä viljellään jonkin verran, ja kasvitie- teellisissä puutarhoissa sen voi nähdä, samoin kas- vinkeräilijöiden puutarhoissa, kuten monia muitakin harvinaisia kasveja. Encephalartos transvenosus suonikarrookävykki Modjadji cycad, Modjadji palm Tämä suonikarrookävykki on puutarhakasvina kävy- keistä suurin ja näyttävin. Sillä on kiiltävät tumman- vihreät lehdet, ja se on nopeampikasvuinen. Aluksi lehdet ovat n.1 m pituisia. Kasvi saavuttaa 12‒13 m korkeuden, 40‒45 cm paksuuden, lehdet 1,5‒2,5 m. Lehdistön leveys ai- kuisena 5 m. Emikäpy saattaa painaa 40 kg. Kasvaa parilla kukku- lalla Transvaalissa puh- taana kävykkimetsänä, majesteettisina puina Etelä-Afrikan ainoassa kävykkimetsässä. Madeiralla, Monten puutarhassa on monia la- jeja kävykkejä esillä, sa- moin joissakin Kap Ver- den puistoissa. Zamia pumila (Z. furfuracea) samiakävykki cardboard cycad / sago / palm / plant, Jamaican sago, Mexican cycad Yksi vanhimpia kasviryhmiä maailmassa ovat kävykit. Ne kehittyivät n. 300 miljoonaa vuotta sitten. Nyt on jäljellä kolmisensataa lajia ja monet niistä uhanalaisia. Samiakävykki kasvaa suurina ruusukkeina tai paakkuina, joissa tiukkaan sullotut lehdet työnty- vät paksusta mehevästä rungosta. Paksut pahvi- maiset lehdet ovat antaneet sille englanninkieli- sen lempinimen ”pahvipalmu”. Korkeus 0,6‒1,5 m, lehdykkä 10‒20 cm, käpy 7‒15 cm pitkä, rungon läpimitta 20 cm. Zamiaceae samiakävykkikasvit

RkJQdWJsaXNoZXIy MzYyOTE=