Lomalaisen kasvio

202 Punaoranssikukkainen puu Duranta erecta kultakastepensas golden dewdrop, golden tears, (Brazilian) sky flower, pigeon berry, forget me not bush / tree Trooppinen Amerikka Ikivihreä pensas, 60‒120 cm Kultakastepensaalla on kauniit siniset kukat ja keltaiset marjat sekä vanhemmilla pen- sailla oria rungossa. Kukkatertut riippuvat versojen latvoissa ja oksanhangoissa. Kuk- kien väritys on vaaleansinisestä liilaan. Soi- keat vaaleanvihreät lehdet ovat 5 cm pitkät. Kasvi ei tee hedelmiä kestävyysalueen ra- joilla. Nimi on annettu 1500-luvun italialaisen kasvitieteilijän Castor Durantesin mukaan. Verbenaceae verbenakasvit, rautayrttikasvit Lantana camara kirjotulikruunu big / wild / red / yellow / white sage, tick- berry, (common) lantana, shrub verbena Trooppinen Amerikka Perennamainen pensas, 2 m Kirjotulikruunusta on paljon vaihtelevan näköi- siä lajikkeita ympäri maailmaa 1600‒1700-lu- vuilla tehdyn jalostuksen seurauksena. Kukat ovat pieniä, torvimaisia, neliteräisiä, ja ne ovat puolipallomaisissa kukinnoissa ver- sojen latvoissa. Kukkien väreinä on punaista, keltaista, valkoista, vaaleanpunaista ja orans- sia. Väritys riippuu kukan kasvupaikasta, ku- kan iästä ja kasvuvaiheesta. Hedelmöityksen jälkeen kukan väri muuttuu, yleensä keltaisesta punaiseen, pinkkiin tai oranssiin. Lehdet ovat tavallisesti leveänpuikeat, vas- takkaiset, yksinkertaiset ja murskattaessa voi- makastuoksuiset. Hedelmä on marjamainen ja kypsyy tum- manliilaksi. Sekä kasvullista että siemenlisä- Verbenaceae verbenakasvit, rautayrttikasvit ystä tapahtuu. Yksi pensas voi tuottaa 12.000 siementä. Linnut ja muut eläimet syövät marjat ja levittävät kasvia tehokkaasti. Kasvi on levinnyt luontoon ainakin 60 sub- trooppiseen ja trooppiseen maahan ympäri maailman. Itä- ja Etelä-Afrikasta sitä löytyy usein äskettäin käsitellyiltä alueilta, kuten met- sähakkuilta tai pellonraivausalueilta. Se on levinnyt myös Etelä-Eurooppaan, Lähi-Itään, Intiaan, trooppiseen Aasiaan, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja USA:han kuten myös Tyynenmeren ja Intianmeren saarille. Sri Lan- kassa se levisi kasvitieteellisestä puutarhasta luontoon. Kirjotulikruunu on siis haitallinen rik- kakasvi monissa maissa Rikotun maan, metsäpalon tai pellonraiva- uksen seurauksena kirjotulikruunu leviää te- hokkaasti pientareille, ei niinkään yhtenäisiin laajoihin metsäalueisiin. Se tarvitsee valoa kasvaakseen kunnolla.

RkJQdWJsaXNoZXIy MzYyOTE=