Lomalaisen kasvio

187 Punaoranssikukkainen puu Azolla filiculoides limaskasaniainen (red) water fern, mosquito fern, fairy moss Limaskasaniaista käytetään tässä kasteluvesi- astian vedenpuhdistajana australialaisessa kas- vitieteellisessä puutarhassa Canberrassa. (vas.) Kasvi sitoo paljon ravinteita vedestä, etenkin nitraatteja, ja kun kasvia poistetaan altaasta, sitä voidaan käyttää lannoitteena. Yleensä kasvi kuolee kuumimpien kuukausi- en aikana, mikä kuuluu sen luonnolliseen ryt- miin. Kasvi punertuu ennen kuolemistaan. Riisinviljelyssä limaskasaniainen on suosittu lannoite. Se on hyvin samanlaisissa oloissa elä- vä kasvi kuin seuraavana oleva kellusaniainen. Salviniaceae kellusaniaiskasvit (sis. Azollaceae, limaskasaniais­ kasvit) Azolla filiculoides , limaskasaniainen, kasvi- tieteellisessä lummealtaassa (alla) Salvinia natans kellusaniainen floating fern, floating (water) moss, water spangle, water butterfly wings Kellusaniaista esiintyy melkein kaikkialla, mis- sä on seisovaa makeaa vettä, aurinkoa ja kos- tea ilma, mutta erityisesti Afrikassa, Aasiassa, Keski-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Kellusaniaisella on kaksi kolikon kokoista lehteä, jotka kelluvat veden pinnalla. Kolmas lehti toimii juuren korvikkeena pinnan alla. Kel- luminen onnistuu lehtien pinnalle haaraisten karvojen avulla muodostuvien ilmapatjojen avulla. Kasvi lisääntyy itiöistä. Kasvi estää tehokkaasti valon pääsyn ve- teen, ja jotkin kalat hyötyvät sen tarjoamista lisääntymispiilopaikoista, mutta monet veden- alaiset kasvit kärsivät valonpuutteesta. Ellei biologista kilpailua ole, kellusaniainen saattaa peittää vesipinnat kauttaaltaan. Santalaceae santelikasvit (sis. Viscaceae, mistelikasvit) Viscum album misteli (common / European / Old World) mistletoe Olet ehkä ihmetellyt pyöreitä palloja lehtipuiden ok- silla talviaikaan. Misteli on puoliloisiva pensas, joka elää isäntä- kasvinsa oksilla. Lehmus, poppeli, vaahtera ja pih- laja ovat isäntäkasveina, joista misteli ottaa vettä ja kivennäisiä antamatta mitään vastineeksi. Mistelin varsi on tukeva ja oksat muhkuraisia ja vihreänruskeita. Oksien pituus on 30‒60 cm, ja pa- rittaiset lehdet ovat pitkulaiset ja kapeat, 3‒8 cm pitkät ja 1‒2 cm leveät. Kaksikotiset kukat ovat vihreät, 2‒3 mm halkaisi- jaltaan, marjat harmahtavanvihreät. Siemenet ovat limamaisen massan keskellä marjassa, ja ne tart- tuvat uuteen isäntäkasviin, kun linnut levittävät sie- mentä. Lähimmät misteliesiintymät luonnossa ovat olleet Tukholman seudulla, mutta 2016 löydettiin misteli Turusta. Misteliä käytetään monissa maissa joulukoris- teena, ja siihen liittyy uskomuksia kuten mm., että mistelin alla saa suudella.

RkJQdWJsaXNoZXIy MzYyOTE=