Lomalaisen kasvio

164 Punaoranssikukkainen puu Phyllanthaceae laipikkakasvit Breynia disticha ’Roseopicta’ hiutalepensas Hawaiian snow bush, rosy snow bush Ikivihreä pensas, n. 1 m Tästä kasvista on ensimmäinen maininta vuodelta 1776. Se on kotoisin Uudesta-Kaledoniasta ja Va- nuatulta läntisellä Tyynellämerellä. Se on levinnyt muillekin saarille ympäri maailmaa. Lapageria rosea punasuppilo Chilean bellflower, Josephine’s bellflower Kaunis punakelloinen köynnös punahuppukasvien heimosta on Chilen kansalliskukka. Vahamai- set, suppilomaiset kellokukat ovat jopa 7 cm pitkät ja kauniisti värittyneet. Nopeakasvuinen köyn- nös takertuu tukeen kärhillä. Philesiaceae punahuppukasvit Phytolacca dioica puukermesmarja elephant tree, monkey grape, pokeberry, pokeweed, umbra tree, beautiful shade Etelä-Amerikka Puolittain ikivihreä puu, 15‒20 m Puukermesmarja on ainoa pampalla kasvava puu. Se selviää pienestä sademäärästä vettäpidättävän run- konsa ja lehtiensä ansiosta. Puun runko on pehmeää ja sienimäistä ja rungon neste myrkyllistä. Eläimet eivät sitä syö. Runko kestää hyvin myös ruohikkopalot, jotka ovat siellä yleisiä. Puukermesmarja on myös pampan ”majakka” tarjoten varjoa kulkijoille ja karjapaimenille. Runko on erikoisesti turvonnut alaosastaan ja voi kasvaa jopa 4-metriseksi halkaisijaltaan. Näyttää siltä, kuin puu kasvaisi pienellä kumpareella (kuva oikealla). Runko ja oksat voivat sisältää jopa 80 % vettä. Kuori on harmaanruskea ja vanhemmiten paksu ja karhea. Nuoret oksat ovat tuoreen vihreitä. Lehdet ovat kirkkaanvihreät, vuorottain oksan kah- ta puolta ja latvakiehkuroina. Ne ovat soikeat, 15 cm pitkät, suippokärkiset ja ehytlaitaiset. Lehtiruoti ja keskisuoni ovat punertavat etenkin uusissa lehdissä. Kukat kasvavat 10 cm terttuina. Puu on kaksikotinen, eli hede- ja emikukat ovat eri puissa. Emikukista tulee ensin vihreitä ja sitten tummanvioletteja tai jopa mustia marjoja. Phytolaccaceae kermesmarjakasvit

RkJQdWJsaXNoZXIy MzYyOTE=