Lomalaisen kasvio

120 Punaoranssikukkainen puu Ginkgoaceae neidonhiuspuukasvit Ginkgo biloba neidonhiuspuu maidenhair tree, ginkgo, ginkgo tree Kiina Kesävihanta puu, 40 m Neidonhiuspuu on yksi vanhimpia elossa olevia puulajeja, ja sen jäänteitä on löytynyt jopa 270 mil- joonaa vuotta vanhoista fossiileista. Puu on säilynyt suuremmitta muutoksitta permikaudelta tähän päi- vään asti. Puu kasvaa kapean kartiomaisena ja levenee vanhetessaan. Lehdet ovat n. 7 cm pitkät, viuhka- maiset, osin kahtiajakautuneet. Lehtisuonet lähtevät kannasta yhdensuuntaisina. Lehti on mattavihreä ja saa kirkkaan keltaisen syysvärin. Puun kuori on punertavanruskeaa ja kuoriutuu pystysuuntaisesti. Sekä hede- että emikukat ovat pieniä, kellanvihrei- tä ja huomiota herättämättömiä. Ne ovat eri puissa (kaksikotinen). Kova siemen on meheväkuorinen (ja siten luu- marjaa muistuttava). Vihreät siemenet kypsyvät kel- taisiksi. Maahan pudottuaan siemenet mätänevät, ja silloin siemenkuori on erityisen pahanhajuista. Siemenen sisus on paahdettuna syötävä. Neidonhiuspuuta ei kasva luonnossa, mutta sen istutus kaupunkipuuksi on suosittua ainakin Japa- nissa ja Kiinassa. Helsingin kasvitieteellisessä puu- tarhassa on pari yksilöä. Varsinkin itämaisessa lääkinnässä neidonhius- puuta on käytetty monien sairauksien hoitoon. Neidonhiuspuun fossiilijäänteitä kivessä (vas.) Suuri Ginkgo -yksilö Fukuokan lähellä Japanissa (oik.)

RkJQdWJsaXNoZXIy MzYyOTE=